Vaakunassamme komeilee leijona, vaikka luonnonvaraisia leijonia ei Suomessa ole koskaan käyskennellyt. Ruokolahdessa vuonna 1992 nähdyn leijonan jäljetkin paljastuivat lusikalla tehdyiksi. Kansallislaulumme on saksalaisen Fredrik Paciuksen säveltämä, ilmeisesti hampurilaisesta juomalaulusta inspiraationsa saanut. Laulun sanat pohjautuvat ruotsiksi kirjoitettuun runoon. Sama sävel toimii myös Viron ja liiviläisten kansallislauluna.

Suomalainen identiteetti rakennettiin urheilumenestyksellä kansainvälisillä kilpakentillä. Juoksimme itsemme maailmankartalle, koska harjoittelimme eniten ja tehokkaimmin. Samalla draivilla lähdimme ulkomaille myymään paperia, hissejä sekä myöhemmin puhelimia ja pelejä. Suomalaista hyvinvointivaltiota ei olisi voitu rahoittaa, jollemme olisi suunnanneet Suomen rajojen ulkopuolelle.

Tai jos olisimme pitäneet rajat kiinni.

Monet Suomen ikonisista yrityksistä ovat alun perin ulkomaalaisten perustamia. Suomalainen suklaa on peräisin Sveitsistä, kahvi Saksasta, paperiteollisuuden juuret ovat Norjassa, lautaset Ruotsista, lakanat Skotlannista ja olut Venäjältä. 1900-luvun alun köyhässä ja kouluttamattomassa Suomessa ei ollut riittävästi huippuosaajia. Ulkomaisten yrittäjien mukana tuli oman aikansa kansainvälisiä huippuammattilaisia: insinöörejä, teknikkoja ja koneenkäyttäjiä.

Emme välttämättä olisi säilyneet itsenäisinä ilman sotien aikaan saamaamme miehistöapua, materiaalia ja moraalista tukea muilta mailta. Suomen puolustusvoimat on nykyään kansainvälisesti huippuluokkaa, mutta kohtaamme nyt toisenlaisen uhan rajojemme sisällä. Väestön ikääntyessä meillä ei ole enää riittävästi ihmisiä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Rauhanajan Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä vähintään 130 000 ihmistä pelkästään korvaamaan väestön vanhenemista ja syntyvyyden laskua. Eikä tämä ole ainoastaan laskennallinen harjoitus paikkaamaan miehistövajetta. Tarvitsemme kipeästi ulkomaalaisia huippuosaajia, jotta emme vain pärjäisi, vaan menestyisimme globaaleilla kilpakentillä – samalla tavalla kuin olemme menestyneet Suomen historiassa tähän asti.

Ilman maahanmuuttoa meitä ei ole tarpeeksi hoitamaan, rakentamaan, tuottamaan, kehittämään, suunnittelemaan, tutkimaan, innovoimaan ja yrittämään. Onko Suomi tällä hetkellä maa, joka toivottaa tekijät tervetulleiksi?

Haluamme rakentaa Suomesta maan, johon voi tulla töihin – ja jäädä niitä tekemään.